Meren aisti

on kotina kahdelle merikilpikonnalajille, jotka tulevat paikkaamaan rantojaan: vihreälle kilpikonnalle ja saksinokkkikilpikonnalle. Uhanalainen laji, jota uhkaa salakauppa, kalaverkot ja niiden pesimisalueiden ja luonnonympäristön heikkeneminen, merikilpikonnat voidaan myös nähdä valtavana voimavarana rannikkokaupunkien sosioekonomiselle kehitykselle.

Meritieto , voittoa tavoittelematon organisaatio, joka on omistautunut ekomatkailun kehittämiselle Tansaniassa, toteuttaa useita erittäin menestyksekkäitä merikilpikonnaprojekteja Mafia-, Temeke- ja Pangani-alueilla. Ajatuksena on suojella Tansanian merinisäkkäitä, samalla kehittäen kestävää teollisuutta, joka ottaa paikalliset mukaan ja luo heille työmahdollisuuksia asiantuntevina ekomatkailuoppaina.

Merikilpikonnien valinta ekomatkailun kehittämiseen ei ole kevyttä; Meritieto selittää, että kilpikonnat on valittu, koska ne ovat kriittisesti uhanalainen lippulaivaliike, terveellisen ympäristön indikaattori, ja koska ne palaavat säännöllisesti samoille pesärannoille määriteltynä inkubaatioaikana. Tämä toistuvuus helpottaa niiden seurantaa ja ekologiaa turvallisten ihmiskontaktien luomista, jotka voivat tuottaa matkailutuloa.

Matkailu, joka tukee suojelua

Merikilpikonnien määrä Tansaniassa ei ole yhtä suuri kuin muualla Afrikassa, mikä tekee niiden näkemisestä turistien ilman erityistä opastettua kierrosta vaikeaa. Meritieto on jatkuvasti kouluttanut paikallisia merikilpikonnaoppaita auttamaan yhteisöjään hyötymään matkailijoiden kysynnästä merikilpikonnan nähtävyyskierroille. Samaan aikaan ihmiset yhteisöissä, jotka eivät ole opas, koulutetaan luomaan käsitöitä ja kilpikonnamuistoesineitä tarjottavaksi vieraileville matkailijoille.

Ohjelmat sisältävät myös merikilpikonnien elinympäristöjen ja pesimisalueiden seurantaa, pyrkien varmistamaan, että niillä on sopiva paikka tulla hautomaan, eikä niitä häiritä ihmisten toimesta. Koulutus on myös tärkeä osa suunnitelmaa, sillä sekä paikallisia että turisteja opetetaan merikilpikonnan suojelun tärkeydestä.

Strategiat uhkia vastaan

Tansanian rannoilla merikilpikonnat kohtaavat erilaisia uhkia. Valitettavasti salakauppa on edelleen yleistä, ja kilpikonnat tapetaan usein lihan ja ihon vuoksi. Koulutuksen, seurannan ja yhteisön osallistumisen avulla tämän tyyppiset ekomatkailuprojektit voivat auttaa suojelemaan kilpikonnia, samalla kun ne tukevat yhteisöjen sosioekonomista kehitystä.

Suurin osa tansanialaisista asuu rannikolla ja he ovat riippuvaisia kaikesta, mitä meri tarjoaa selviytyäkseen. Merikilpikonnan ekomatkailu näyttää heille, että he voivat saada parempaa tuloa osallistumalla kestävän ekomatkailun käytäntöihin, samalla suojelemalla omaa ympäristöään ja rikasta meribiologista monimuotoisuuttaan.

Mafia-saari -kokemus

Mafia-saari  on koti kahdelle kolmasosalle kaikista Tansanian merikilpikonnapesistä. On kuusi pesimisaluetta, joita valvotaan ja vartioidaan jatkuvasti, mikä voi esimerkiksi johtaa pesien siirtämiseen, jotka ovat vaarassa tulvia korkeiden vuorovesien vuoksi. Ohjelma on kouluttanut 48 paikallista ihmistä, jotka valittiin itse kyläläisten toimesta. On olemassa pesäincentiiviohjelma, joka maksaa pienen summan kenelle tahansa, joka ilmoittaa pesien sijainnista näille koulutetuille suojeluviranomaisille, ja onnistuneen haudonnan jälkeen maksetaan lisäincentiivi. Salakauppa on vähentynyt 80 % ohjelman käyttöönoton jälkeen, ja 50 % merikilpikonnakierroksista saaduista tuloista menee ympäristörahastoon kylille. Tällä tavoin kyläläiset voivat nähdä suoran hyödyn, mikä on suuri kannusteen laajentamiseen ja ohjelmien menestykseen.

Tulevaisuus

Vaikka linkki ekomatkailun hyötyjen ja suojelutavoitteiden välillä saattaa vaikuttaa hyvin ilmeiseltä, yksi tärkeimmistä asioista, jotka on saavutettava näiden ohjelmien tulevan onnistumisen vuoksi, on matkailualan osallistuminen. Matkailuhankkeet, joita paikalliset pitävät uusien työpaikkojen tilaisuuksina, voivat myös muodostaa suuren uhan merikilpikonnien pesimisalueiden suojelulle. Siksi ekomatkailun täytyy kehittyä harmonisesti hotellien, lomakohteiden ja muiden matkailutoimijoiden kanssa varmistaakseen, että rannikkomatkailun kehitys Tansaniassa ei toimi merikilpikonnien suojelutoimia vastaan.

Tähän mennessä tulokset vaikuttavat erittäin lupaavilta, ja tämän alkuvaiheen menestyksestä syntynyt synergia on erittäin tärkeää sekä Tansanian merikilpikonnien tulevaisuuden että maan rannikkokaupunkien kestävän kehityksen kannalta.